Digitaalisella eriarvoisuudella tarkoitetaan, että henkilö kokee jäävänsä digitaalisten palvelujen ulkopuolelle työssä, opiskelussa tai vapaa-ajalla. Tämä ilmiö on huomattavissa nykyajan maailmassa, jossa teknologia kehittyy jatkuvasti huimaa vauhtia. Pärjätäkseen töissä tai opiskelussa tulisi omaksua laajasti erilaisia tietojenkäsittelyohjelmia, sähköisiä alustoja, sovelluksia sekä älylaitteita. Kuinka työssä oppiminen onnistuu ja työskentely onnistuu, jos henkilö kokee älylaitteiden käytön haastavaksi eikä saa tarvitsemaansa opastusta laitteiden tai sovellusten käyttöön? Tätä aiheitta pohdimme artikkelissa.
Digitalisaation myötä työelämä on muuttunut huomattavasti ja se on tuonut mukanaan uusia haasteita. Yksi näistä haasteista on pysyä mukana teknologian kehityksessä ja varmistaa, että yrityksen tekniset laitteet ja järjestelmät ovat ajan tasalla. Tämä voi olla haastavaa erityisesti pienemmille yrityksille, joilla ei ole tarvittavia resursseja teknologian päivittämiseen. Onneksi liittymätarjoukset tarjoavat ratkaisun tähän haasteeseen tarjoamalla edullisia ja tehokkaita ratkaisuja yrityksen teknologian päivittämiseen. Liittymätarjoukset mahdollistavat yrityksen pysymisen ajan tasalla teknologian kehityksessä ja tarjoavat mahdollisuuden keskittyä tärkeimpiin tehtäviin ilman huolta teknisistä ongelmista.
Vuosikymmenten saatossa työelämä on muuttunut hyvin paljon. Aikaisemmin työelämän vaatimukset kohdistuivat usein siihen, että töiden alussa opeteltiin työssä tarvittavan laitteen käyttö ja työ sujui sen kummemmin ilman uuden opettelua. Nykyään vaatimustaso on huomattavasti korkeampi monella alalla. Lähtökohtaisesti jopa ajatellaan, että uuden oppiminen on osa työtä. Osalle tämä ajattelumalli on erittäin virkistävä ja tärkeä osa työn mielekkyyttä, mutta miten käy niiden työntekijöiden kohdalla, jotka tuntuvat kaatuvan työpaineiden ja uusien työssä oppimisen haasteiden alle? Ottaako työelämä työntekijät yksilöllisesti huomioon, kun puhutaan työssä oppimisesta?
Kaikki eivät opi samalla tavalla ja osaltaan työntekijän ikäkin vaikuttaa työssä oppimiseen varsinkin, kun puhutaan digitaalisten laitteiden käytöstä. Voidaan sanoa, että lähes tulkoon, joka alalla vaaditaan jonkinlaista digitaalista osaamista. Terveydenhuoltoalalla on otettu käyttöön erilaiset sähkököiset järjestelmät ja samalla tavalla pankit, kaupat sekä monet liikkeet käyttävät päivittäisten työasioiden hoitamiseen digitaalisia alustoja. Pitkään kauppa – tai pankkialalla työskennelleelle henkilölle uusien järjestelmien käyttö voi tuoda valtavia haasteita. Ottaen vielä huomioon, että muutos digitaalisten järjestelmien käyttöön on ollut todella nopea.
Työssä oppiminen voi olla mielekästä jokaiselle, jos oikeanlaiset työkalut ovat käytössä. Läheskään aina oppiminen ei samalla muotilla ei sovi kaikille. Työyhteisössä tulisikin miettimiä, miten työntekijät saadaan innostumaan uuden oppimisesta ja miten työntekijät voisivat saada yksilöllisempää opetusta. Työyhteisössä olisi hyvä nimetä, jokin vastuuhenkilö, joka puoleen työntekijä voisi tarvittaessa kääntyä, jos esimerkiksi etäyhteyden muodostaminen tai jonkin sovelluksen käyttäminen tuntuu haastavalta. Usein kun työyhteisössä on opeteltu uusi asia, jää työntekijä yksin asian sisäistämisen kanssa. Aina kuitenkin asiat ei jää kerralla mieleen ja joihinkin kohtiin toivotaan palaavan myöhemmin. Ellei tukihenkilöä ole nimetty tai neuvoa ei kiireiden tai muiden paineiden vuoksi saa, saattaa työntekijä tuntea huonommuutta ja epävarmuutta, mikä voi lisätä työntekijän poissaolojen määrää.
Työntekijät jokaisesta ikäluokasta kaipaavat joustavuutta työyhteisöön. Tätä lisäämällä työntekijät tuntevat tulevansa paremmin kuulluksi yksilöinä. Kouluissa asiaan on kiinnitetty huomiota jo muutaman vuoden ajan ja selkeästi työyhteisöön kaivattaisiin samanlaista ajatusmaailmaa. Jokainen työntekijä on yksilö, jonka oppimista tulisi ohjata henkilökohtaisesti. Toki on selvää, että nykyajan työssä tahti on kova ja vaatimukset tiukat, mutta yksilöllisellä opetuksella monessa työyhteisössä päästäisiin varmasti parempiin lopputuloksiin, jossa työntekijät viihtyvät. Avaimet yrityksen menestykseen löytyvät usein joustavasta ja työntekijöitä kuuntelevasta ilmapiiristä, jossa oppiminen koetaan osaksi itsensä kehittämistä, josta hyötyy yksilö itse sekä koko organisaatio.