Työelämä muuttuu nykyään todella nopeasti, sillä tekniikka kehittyy koko ajan. Tämä tarkoittaa työntekijöille sitä, että uuden oppimista tarvitaan jatkuvasti. Enää ei riitä se, että ammattiin opiskellessaan suorittanut esimerkiksi tietojenkäsittelyn perusopinnot, vaan nykyään se vaatii jatkuvaa lisäkoulutusta.
Lisäkoulutus jota työntekijöille tarjotaan on yleensä hyvin lyhyt ja tiivis paketti normaalin työssä käymisen ohessa. Tämä voi kuitenkin aiheuttaa oppimisvaikeuksia, kun työntekijä ei voi keskittyä 100% opintoihin. Tämän takia olisikin parempi, että töissä annettu lisäkoulutus olisi täysin erillään työn tekemisestä, näin työntekijöiden oppiminen olisi merkittävästi helpompaa, kun saisi keskittyä täysillä uuden oppimiseen.
Oppiminen työntekemisen ohella ei siis ole ongelmatonta, vaan siinä esiintyy enemmän oppimisvaikeuksia kuin normaalissa koulun käymisessä. Vaikka itse olisi aikoinaan ollut hyvä koulussa, voi työn ohessa opiskelu tuntua väkisin tekemiseltä. Tässä kohtaa myös oppimisvaikeuksien kohtaaminen voi tuntua yllättävältä, eikä sitä välttämättä halua myöntää itselleen tai työnantajalleen. Nämä oppimisvaikeudet voivat aiheuttaa monenlaista ongelmaa niin työtekijöille, kuin työnantajallekin. Jos työtahti on kova ja uutta pitäisi oppia kokoajan, voi se olla osalle työntekijöistä ylitsepääsemättömän vaikeaa.
Miten oppimisvaikeudet näkyvät työelämässä?
Oppimisvaikeudet voivat näkyä työelämässä monin eri tavoin. Oppimisvaikeudet saattavat madaltaa työntekijän itsetuntoa ja varmuutta työtehtävien hoidossa. Jos esimerkiksi ei ole koskaan ollut hyvä tietokoneiden parissa ja yhtä äkkiä sinulta vaaditaan esimerkiksi Teams-palaverin pitämistä, voi se tuntua ahdistavalta ja epävarmalta. Äärimmäisessä tilanteessa nämä oppimisvaikeudet voivat johtaa myös sairaspoissaoloihin. Nämä on juuri ne syyt, miksi työssäoppimisen oppimisvaikeuksiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Miten oppimisvaikeuksiin tulisi puuttua?
Ensimmäinen askel on tietenkin se, että ymmärretään se, että jokainen ihminen oppii eritavalla ja eri tahdissa. Suurimmat erot näkyvät myös silloin, kun verrataan eri ikäisten työntekijöiden oppimista.
On selvää että 50 vuotiaana tietotekniikan opiskelu ei välttämättä ole yhtä helppoa, kuin esimerkiksi 25 vuotiaana. Tämän takia myös työntekijöiden ikä olisi hyvä huomioida koulutusta suunnitellessa.
Toinen tärkeä asia on se, että työssä annettu koulutus on täysipäiväistä ja mielellään useampi päivä yhteen menoon. Esimerkiksi kahden päivän koulutus voisi olla hyvä pitää työviikon kahtena ensimmäisenä päivänä. Näin työasiat eivät pyörisi mielessä ja voisi keskittyä paremmin koulutukseen.
Pahin vaihtoehto on antaa koulutusta puolipäivää tai yhden päivän keskellä työviikkoa, sillä silloin mieltä rasittaa alkuviikon työtehtävät, koulutus ja loppuviikon töihin liittyvät asiat. Mitä paremmin työn tekemisen saa katkaistua koulutukseen liittyen, sen parempi. Monet yritykset ovat esimerkiksi ottaneet tavaksi järjestää koulutusta kesäloman jatkoksi. Silloin aivot ovat varmasti valmiit ottamaan uutta tietoa vastaan, kun takana on useamman viikon irtautuminen työelämästä.
Työntekijöiden kehittäminen on työnantajan vastuulla
Digitalisaatio lisää työntekijöiden osaamisvaatimuksia. Monimutkaisten ohjelmistojen tai laitteiden käyttäminen vaatii kuitenkin totuttelua. Hyvällä koulutuksella vaikeatkin ohjelmistot saadaan tuntumaan helpolta. Tässä vastuu on kuitenkin työntekijän sijaan työnantajalla. Työnantajan tehtävä ei ole pelkästään tarjota koulutus, vaan myös seurata koulutuksen tuloksia. Jos osalla työntekijöistä on vaikeuksia oppimisessa, tulisi heille tarjota lisää koulutusta ja tukea. Loppujen lopuksi tämä kaikki on kuitenkin yrityksen omaksi parhaaksi.